Perustajat olivat perinnerakentamiseen vihkiytyneitä, vanhan rakennuskannan säilyttämisestä kiinnostuneita rakennusalan miehiä, jotka Curation (Turunmaan Korjausrakentamisyhdistys ry) järjestämien perinnerakentamiskurssien innoittamina päättivät yhdessä perustaa vanhojen puurakennusten korjaamiseen keskittyvän osuuskunnan. Osuuskunnassa on alusta asti ollut laaja-alaista kokemusta pintakäsittelystä, puusepäntöistä, kirvesmiehentöistä ja muuraustöistä. Kaikkia on yhdistänyt halu muuttaa rakennusalan huono maine korjausrakentamisessa, jossa äkkiä laitetaan uutta pintaa päälle, eikä välttämättä korjata vaurion aiheuttajaa. Vanhemmat perustajajäsenet ovat osittain jo eläköityneet, tai siirtyneet kevyempiin töihin. Uudemmassa polvessa on kirvesmiesten lisäksi myös rakennusrestauroinnin artesaaneja ja restaurointikisällejä, Pintakäsittelyn sekä erilaisten muuraustöiden osaajia
- Yrityksen vaihteet: 2006 perustettu, miten kasvanut (liikevaihto ja henkilökunta)?
Osuuskunnan jäsenmäärä vakiintui nopeasti reiluun kymmeneen jäseneen. Myös tasainen nousujohteinen kehitys oli osuuskunnan tavoite, jottei kasvusta tule hallitsematonta.
- Miten yritysmuodoksi valikoitui osuuskunta?
Osuuskunta on tasa-arvoinen, kaikilla on yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet, yksilön vapaus.
- Onko perustajilla ennestään osuuskuntataustaa?
Osalla kokemusta
- Mikä oli ihan ensimmäinen työkohde ja millainen se oli työnä?
Vanha kuisti, opettavainen kohde. Tosin kaikki työt ovat olleet opettavaisia. Jokainen kohde on erilainen ja opettaa aina jotain uutta.
- Mikä on ollut kiinnostavin tai haastavin kohde tähän mennessä?
Tuulimylly, venevaja, hirsikehikoiden siirrot
- pyrittekö hankkimaan tietyn tyyppisiä työkohteita: minkälaisia ja miksi?
Pääsääntöisesti kohteemme edustavat vanhempaa puutalorakentamista, tosin teemme myös jonkin verran uudisrakentamista. Yleensä tämä tarkoittaa jo olemassa olevan vanhan rakennuksen laajennus, märkätila ym. töitä.Suosimme perinteisiä hengittäviä rakenteita sekä materiaaleja. Tästä syystä vanhat puurakenteiset rakennukset ovat olleet luonnollinen valinta yrityksemme toimialaksi.
- Millainen esim. hirsitalon kunnostaminen on työkohteena? Millaisiaovat tyypilliset korjaustarpeet?
Hirsitalojen kunnostaminen on palkitsevaa, kun voi todeta, että siinähän tuo talo on vähintään seuraavat 100 vuotta, kunhan siitä pidetään huolta. Tyypillisiä kohteita ovat ns. kengitykset eli alimpien hirsikertojen vaihdot, taikka muutaman yksittäisen huoneen pintatyöt. Usein pyrimme pilkkomaan isomman korjauskokonaisuuden pienempiin osiin ja suorittamaan työt vaiheittain, vaikka kokonaisvaltaisten remonttien, jotka sisältävät myös Erilaiset pintatyöt, kuten esim. pinkopahvitukset, tapetoinnit, ikkunoiden korjaukset ja muuraustyöt, ovat lisääntymässä.
- Voiko jostain kohteesta sanoa, että ”Tätä on ilo korjata” (esim.alkuperäinen työ on ollut erittäin laadukasta). Esimerkki/esimerkkejä.
Hirsitaloissa korostuu erityisesti käsityö ja sen arvostus. On hieno tunne, kun löytää hirteen veistetyn vuosiluvun, esim. viimeksi löysimme hirressä kaiverruksen : 1817. Eipä ollut niillä miehillä moottorisahoja, eikä akkutyökaluja ketkä sen hirsitalon rakensivat. 1817 veistetyn puun on täytynyt kasvaa metsässä yli 100 vuotta, joten se on aloittanut kasvunsa todennäköisesti 1600-luvun lopussa ja se on ihan normaalia. Vanhimmissa tapauksissa puu on alkanut kasvaa 1500-luvulla ja se on edelleen hyvässä kunnossa.
-Käytätte korjauksissa myös vanhaa puuta. miksi?
Ennen vanhaan puu sai kasvaa rauhassa ja siitä tuli paljon tiheäsyisempää, joka kestää paremmin aikaa. On hienoa, että tänä päivänäkin on saatavana järeitä lattialankkuja, mutta ne eivät ole rautakaupassa varastotavaraa. Erikoispuutavaraa saa hyvin pieniltä sahoilta ja höyläämöiltä. Nykyaikainen suuri sahatehdas ei ota ylisuuria tukkeja vaan ne menevät hakkeeksi, onneksi jotkut pienet sahat ovat erikoistuneet ylisuurien puiden sahaukseen. Tiedän sahoja, jotka pystyvät käsittelemään tukkeja aina 90cm halkaisijaan asti.
- Miten luonnehtisit hirttä rakennusmateriaalina?
Vastaisin mieluummin, että puu on rakennusmateriaalien kuningas. Puu on ekologinen, kestävä, uudelleen käytettävissä ja elinkaarensa päätteeksi vielä hyötykäytettävissä.
- Millainen on tyypillinen asiakas (jos niin voi edes sanoa)/ketkä ovat asiakkaitanne?
Asiakaskuntamme vaihtelee laidasta laitaan. Pienimmillään voidaan puhua esim. ulkohuussin oikaisusta. Suurimmillaan isojen kiinteistöjen kokonaisvaltaisiin saneeraustöihin.Lisäksi tietenkin on museokohteita, sekä muita vastaavia julkisia rakennuksia.Yleisimmin kuitenkin puhutaan ihan tavallisten ihmisten pienistä murheista omien rakennustensa kanssa.
- Miten teette korjauksien arvioinnin?
Lähtökohtaisesti pyrimme aina tekemään kohteessa alkukartoituksen, missä määritetään korjaustarve, aikataulu, sekä suoritettavan työn kustannukset. Tavoitteena on löytää mahdollisimman kustannustehokas tapa työn suorittamiseksi laadusta tinkimättä.Aikatauluttaminen on aina haasteellista, ennen töiden aloittamista ei aina päästä tutkimaan rakenteita. Purkutöiden yhteydessä saattaa vastaan tulla muitakin korjattavia asioita. Silloin työjärjestys saattaa muuttua lennossa ja aikataulut venyvät. Isoissa kohteissa onkin normaalia ja järkevää, että työ suoritetaan osissa useampana vuonna. Suunnittelemme tärkeysjärjestyksen aina tapauskohtaisesti.
- Kohteen kiinnostavuus ylipäätään lienee tärkeää?
Kaikki perinnekohteet ovat kiinnostavia, on hienoa olla mukana rakennuksen satojen vuosien pituisessa elinkaaressa.
- Millainen on hyvä tai kiinnostava työkohde?
Perinnerakennus, jossa arvostetaan perinteisiä rakennustapoja ja materiaaleja
- rajaatteko jotenkin maantieteellisen alueen, jossa toimitte?
Periaatteessa ei. Mikäli kohde sijaitsee esim. kauempana saaristossa pyrimme tekemään työt ns. keikkahommina yöpyen kohteessa. Pidemmillä välimatkoilla työmatkoihin kuluva aika, sekä siitä aiheutuvat polttoainekustannukset rajaavat alueen melko hyvin.
- Millaisia työkohteita teillä on tulossa?
aivan kaikenlaisia kivijalan ja piipunhatun välistä.
- Esim. hirsitaloissa lienee järkevintä etsiä rakennuksen kannalta toimivinta ja ehkä tilaajan kannalta taloudellisinta ratkaisua.Miten määrittyy järkevin ja toimivin ratkaisu esim. hirsirakennuksissa?
Kaikissa kohteissa ajatellaan mahdollisimman kauaskantoisesti, ehjää ei kannata korjata ja että korjaukselle on järkevät perusteet: runkoa turha korjata, jos katto vuotaa. Ei korjata pelkkää vauriota vaan selvitetään ja korjataan myös vaurion aiheuttaja.Tärkein osa on ymmärtää vanhoja rakenteita, tunnistaa mahdolliset vauriokohdat sekä myös niiden aiheuttajat. Tämän jälkeen voidaan miettiä suoritettavia korjaustoimenpiteitä, sekä niistä aiheutuvia kustannuksia.Järkevin ja toimivin ratkaisu määrittyy usein asiakkaan toiveiden, sekä käytettävissä olevan budjetin perusteella. Näistä lähtökohdista lähdetään rakentamaan parasta mahdollista lopputulosta käytössä olevin resurssein laadusta kuitenkaan tinkimättä. Huonosti tehdyllä korjauksella ei saada kuin entistä enemmän vaurioita aikaiseksi.
-Miten osuuskunnan jäseneksi pääsee ja minkälaisia ihmisiä siihen haetaan?
Perinnerakentamisesta kiinnostuneita ja siihen vihkiytyneitä. Kaikki yhteydenotot käsitellään tapauskohtaisesti. Arvostamme vanhoista rakennuksista kiinnostuneita ihmisiä, joilla on kokemusta eri osaamisalueilta. Emme kuitenkaan väheksy myöskään opiskelijoita. Otamme mielellämme mahdollisuuksien mukaan myös harjoittelijoita jotka ovat alasta kiinnostuneita. Itseasiassa muutama nykyinen yrityksemme jäsen on tullut tätä kautta mukaan toimintaan.
- Kuinka hyvin alan ammattilaisia on saatavissa/mikä on alankoulutustilanne?
Koulutuksia on, mutta ei suuressa määrin.
- Rakennusala on tällä hetkellä vaikeuksissa. Miltä tulevaisuus näyttää?
Perinnerakentamisen arvostus on nousussa. Ekologisesti kestävän rakentaminen on nousussa. Täytyy muistaa, että kohteemme on yleensä ehtinyt kokea kaikenlaista pieniä talouden notkahduksia, suurempia lamoja ja kriisejä ja siihen päälle pari sotaa. Rakennusalan uudistuotannon ongelmat eivät juuri vaikuta